sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Ali Brandon: Double-Booked for Death

Ali Brandon: Double-Booked for Death
325 s.
Berkley Prime Crime 2011
As the new owners of Pettistone's Fine Books, Darla Pettistone is determined to prove herself a worthy successor to her late great-aunt Dee... and equally determined to outwit Hamlet, the smarter-than-thou cat she inherited along with the shop. Darla's first store event is a real coup: the hottest bestselling author of the moment is holding a signing there. But when the author meets an untimely end during the event, it's ruled an accident-until Hamlet digs up a clue that seems to indicate otherwise...

Tämä oli sikäli mielenkiintoinen löytö, että nappasin sen kirjaston ilmaiskirjakärrystä. Eli siitä, johon ihmiset saavat tuoda omia kirjojaan ja ottaa mukaan jonkun toisen tuomia. Mainio idea, kuka sen sitten on saanutkaan. Tämän kirjan ottamista ei tarvinnut kauaa miettiä: kissa + kirjakauppa = pakko olla hyvä!

Kansissa kirjaa mainostettiin "kodikkaana ja hurmaavana", ja kyllähän se sitä tavallaan olikin. Jos joku odottaa karmivaa ja jännittävää murhamysteeriä, kirja on varmasti pettymys. Kirjailijavieraan kuolemaan menee kymmeniä sivuja ja murhaaja selviää puolivahingossa eikä ollenkaan Darlan toimesta. Hän nyt vain on paikalla kun sormia aletaan osoitella oikeaan suuntaan.

Mutta, kodikas tämä kyllä oli ja totta puhuen pidin siitä ihan vain tapahtumapaikan ja henkilöiden vuoksi. Kuinka monessa muussa kirjassa kuvataan pienen kirjakaupan pyörittämistä? Herkullinen aihe! Darlan kautta syvennytään kirjailijavierailijan ja fanien hallintaan sekä murehditaan budjettia ja suurten kirjakauppaketjujen muodostamaa uhkaa. Suureksi yllätyksekseni kirjassa ei ollut romanssia: potentiaalinen miesystävä kyllä, jonka oletan saavan hieman suuremman roolin jatko-osissa (ainakin yksi on tulossa).


Erityisen miellyttävän luettavan tästä tekivät naisten väliset ystävyydet. Kirjassa on enemmän nimettyjä nais- kuin mieshahmoja, ja heitä on moneen lähtöön. Päähenkilö Darlan läheinen ystävä Jake - Jacqueline, ei niin että kukaan häntä sillä nimellä kutsuisi - on entinen poliisi, vanhempi mutta hyvinkin puoleensavetävä ja kovapintainen nainen. Heidän välillään ei ole ah niin tyypillistä ja vastenmielistä kateutta miehistä/ulkonäöstä/kaikesta muusta mitä nyt monesti näkee. Kirja läpäisee Bechdel testin liput liehuen: 325 sivusta ehkä vain pari on käytetty miehistä puhumiseen, muuten naiset löytävät jutun juurta muualtakin. Noihin pariin sivuun sisältyy virkistävän huomaavainen keskustelu, jossa Darla päättää olla edes flirttailematta Jaken poliisikaverin kanssa ennen kuin on varmistanut ettei Jakella ole mitään sitä vastaan. Jestas sentään, naishahmo joka ajattelee ystäväänsä eikä vain komeaa miestä!

Ei tämä mikään mieltä järisyttävä lukukokemus ollut, mutta miellyttävä ja juuri se kodikas kuitenkin. Ilokseni lueskelin ja voisinpa hyvinkin lukea jatko-osankin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti